Antti Holma: Järjestäjä (Otava 2014)
Televisio-ohjelma Putouksessa naurattaneen Antti Holman esikoisteos Järjestäjä ei naurattanut minua, vaikka takakannessa (tietysti) luvattiin hupia. Teos oli ehdolla Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Pidin kyllä teoksesta ja se pohditutti monta päivää.
Nuorehko mieshenkilö Tarmo on töissä kirjastossa työyhteisön ainoana miehenä. Kirjastotädit tulevat hänelle iholle, halailevat ilman lupaa, paitsi Minnamari, joka on pidättyväinen lestadiolaisuutensa takia. Hänestä Tarmolle sukeutuu eräänlainen tyttöystävä, vaikka Tarmon todellinen suuri rakkaus onkin teatterin nuori miestähti Daniel. Tarmo jättää kirjaston taakseen ja pestautuu teatterin järjestäjäksi päästäkseen lähelle Danielia. Järjestäjä on ammatinkuvaltaan organisaattori, joka vastaa muun muassa teatterin harjoitusaikatauluista.
Rakkaus on tässä teoksessa traagista. Tarmo on seksuaaliselta identiteetiltään tyylipuhdas homo, mutta hän toteuttaa homoseksuaalisuuttaan vain anonyymisti satunnaiskumppanien kanssa. Hän on aiemmin saanut rakkaudessa siipeensä, parempi siis olla enää rakastumatta. Tahtomattaan hän on joutunut kummalliseen suhteeseen heteronaisen kanssa. Lestadiolaiselle Minnamarille seksuaalinen pidättyväisyys on okei, sillä eihän sänkyyn toki mennä ennen papin aamenta. Minnamarin hälytyskellot eivät kilkata. Myöskään Danielin,Tarmon rakkauden kohteen, hälytyskellot eivät kilkata ennen kuin on liian myöhäistä: kun Tarmo pitkään ihastustaan kierreltyään uskaltaa tehdä aloitteen Danielin suuntaan, se on järkytys Danielille, joka on pitänyt Tarmoa kaverinaan.
Lopuksi kirjailija iskee kaiken läskiksi, koska ilmeisesti tälle sopalle on jostakin syystä pakko nauraa. Teoksen lopussa on nerokkaita juonenkäänteitä ja langanpäiden yhteensolmimisia jaritervomaiseen tyyliin. Minun mieleeni teos jäi ennen kaikkea traagisena ja ahdistavana, vaikka toki siinä on komiikkaakin. Teos on mielestäni loistava kuvaus ei-toivotusta rakkaudesta ja ongelmallisesta fyysisyydestä: Tarmoon kosketaan jatkuvasti väärällä tavalla, väärin toivein, hänen rajojaan loukaten, kun taas hänen rakkaudellinen kosketuksensa herättää toisessa miehessä inhoa. Miten aidata oma fyysinen kehonsa sopivalla tavalla?
Asiasanoihin voisi lisätä:
homoseksuaalisuus
onneton rakkaus
ruumiillisuus
julkisuus
näyttelijät
28.12.2014
Afrikasta länteen
NoViolet Bulawayo: Me tarvitaan uudet nimet (Gummerus 2013)
Mariatu Kamara: Bite of the mango (Bloomsbury 2010)
Molemmissa teoksissa nuori nainen kuvaa lapsuutta ja nuoruutta vaikeissa olosuhteissa Afrikassa sekä muuttoa länsimaihin. Bulawayon romaanissa lähdetään Zimbabwesta Yhdysvaltoihin, Kamaran muistelmissa lähdetään Sierra Leonesta Lontoon kautta Kanadaan. Kamaran teoksen luin Will Schwalben Elämän mittainen lukupiiri -teoksen innoittamana.
Bulawayon suurenmoinen esikoisteos sisältää tarkkaa ihmisten ja kulttuurierojen havainnointia. Aluksi länsimaiset avustustyöntekijät valokuvaavat afrikkalaisia resupekkalapsia lupaa kysymättä, mutta myöhemmin kameran linssi kääntyy ikään kuin toisin päin, kun Amerikkaan muuttanut nuori nainen kuvaa länsimaisia ihmisiä - eikä aina kovin imartelevassa valossa. Odotan, että Bulawayo kirjoittaisi lisää. Tahdon katsella maailmaa lisää hänen objektiivinsa lävitse.
Me tarvitaan uudet nimet -teoksen asiasanoihin voisi lisätä:
kulttuurierot : afrikkalaisuus : länsimaalaisuus
aineellinen kulttuuri
elintaso
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)