Miksi Suomi on Suomi

Tommi Uschanov: Miksi Suomi on Suomi (Teos 2012)

Tommi Uschanov on idolini ja toivoisin, että hän olisi jo vanhempi, jotta olisi ehtinyt kirjoittaa enemmän kirjoja. Onneksi hän on kirjoittanut lehtiartikkeleita, jotka minulta ovat vielä lukematta. Pidän siitä, että uskomuksiani osoitetaan vääriksi. Ihmisten tietämättömyys - myös omani - on toisaalta pelottavaa, toisaalta väärän tiedon liikkeelläolo tekee maailman kiinnostavaksi: mitä asioiden takana oikeasti on?

Tässä teoksessa Uschanov ruotii suomalaisuuden erityispiirteitä. Esimerkiksi tapa hakea vainajat rintamalta kotiin on ominaista vain suomalaisille. Itselleni uusi oivallus oli muun muassa se, miten historiatonta suomalainen poliittinen kulttuuri on - poliittisessa väittelyssä ei käytetä argumentteja, joissa vedottaisiin esim. 50 vuoden takaiseen vastaavaan yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Muualla historia kulkee politiikan mukana.

Kenelle sopii: Yhteiskunnasta tai historiasta kiinnostuneille. Tietokilpailuista pitäville. Viisi-kuusikymppinen mies voisi olla "tyyppilukija", toisaalta sopii yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneelle nuorellekin. Opettaa mediakritiikkiä ja kriittistä suhtautumista "kaikkihan tietävät" -väitteisiin.

Muuta samantapaista lukemista:

• Tommi Uschanov: Suuri kaalihuijaus : kirjoituksia yhteiskunnallisesta tietämättömyydestä (Teos 2010)
• myös Uschanovin suomentamat teokset saattavat olla mielenkiintoisia

Ennustamisen vaikeudesta

Nate Silver: Signaali ja kohina: miksi monet ennusteet epäonnistuvat, mutta jotkin eivät (Terra Cognita 2014)

Olen useita kertoja sortunut siihen, että luen ennustamisesta kertovan kirjan, kun itse asiassa haluaisin tietää ennusteen. Miten ilmastonmuutos etenee? Mitä yhteiskunnassa sitten tapahtuu? Millainen maailmamme on viidenkymmenen vuoden päästä? Näihin kysymyksiin kirja ei vastaa. Sen sijaan se kertoo ennustamisen vaikeudesta ja ennusteiden osuvuuteen vaikuttavista tekijöistä eri aloilla: taloudessa, politiikassa, urheilussa, sään ennustamisessa ja ilmastonmuutosasioissa.

Maailma on täynnä virheellisiä ennusteita. Varsinkin talousennusteet ovat menneet pelottavalla tavalla mönkään: taantumaa ei ole osattu "ennustaa" edes silloin, kun ollaan jo eletty taantumaa. Ennusteiden tekemiseen vaikuttaa muun muassa se, millaisia kannustimia ennusteiden tekijöillä on. Esimerkiksi talousanalyytikkojen kannattaa mieluummin säilyttää pörssiosakkeiden kohdalla osta-suositus kuin vaihtaa se myy-suositukseksi. Tutkimustyölleen huomiota ja rahoitusta hakevan kannattaa joskus ennustaa valtavirrasta poikkeavasti, vaikka ennuste menisikin mönkään. Tietty persoonallisuustyyppi - liian itsevarma, huomiohakuinen, jääräpäinen - saattaa ennustaa herkemmin väärin ja myös pitäytyä sitkeästi väärässä ennusteessaan. Epävarmuutta sietävä voi olla parempi ennustaja. Ennusteista tulee laadukkaampia silloin, kun ennuste on kooste ryhmän arvioista ja ryhmäläiset saavat tehdä kukin oman ennusteensa nimettömänä.

On järkeenkäypää, että oma asema vaikuttaa siihen, millaisia ennusteita voi julkisesti päästää suustaan. Julkisesti minkään laitoksen johtaja tuskin sanoo, että tulevaisuudessa tällä minun johtamallani laitoksella ei ole yhteiskunnallista merkitystä, joten alasajo aloitettakoon. Kukaan tutkija ei laita tutkimuksensa loppuun päätelmää, että nyt on kaikki tarvittava tältä alalta tutkittu ja enempää tutkimusrahoitusta ei tarvita, piste.

"Ennustaminen on vaikeaa samasta syystä kuin se on tärkeää: se on objektiivisen ja subjektiivisen todellisuuden yhdistäjä." - Nate Silver

Kenelle sopii: Tietokirjoja lukevalle talouspoliittisesti tai yhteiskunnallisesti orientoituneelle henkilölle, jota kiinnostaa todennäköisyys, ennustaminen ja yhteiskunnan toimintamekanismien ymmärtäminen.

Muuta samantyyppistä luettavaa:
Periaatteessa tulevaisuudentutkimus on samantyyppistä luettavaa, mutta Silverin kirja on konkreettisempi kuin lukemani tulevaisuudentutkimuksen teokset. Silverin kirja sisältää käytännön esimerkkejä sekä epäonnistuneista että epäonnistuneista ennusteista.

Katse kristallipalloon

Markku Wilenius: Tulevaisuuskirja : metodi seuraavan aikakauden ymmärtämiseen (Otava 2015)

Markku Wilenius toimii Turun yliopiston kauppakorkeakoulun tulevaisuudentutkimuksen professorina. Hän haarukoi teoksessaan tulevaisuudennäkymiä eri aloilla: ympäristö, talous, yrittäjyys, koulutus ja kulttuuri. Minun makuuni kirja oli liian yleisluontoinen, siinä oli vähän sellaista, mitä en olisi ennestään tiennyt. Myös lauseiden tasapituisuus - iskevyyden puute - heikensi teoksen innostavuusindeksiä. Yllättävää oli se, että Wileniuksella on myös puutarhurin koulutus; talousalan vaikuttajaksi hän toikin ilmastonmuutoksen esiin poikkeuksellisen tarmokkaasti. Joitakuita varmasti kiinnostaa se, mille aloille Wilenius povaa menestystä tulevaisuudessa (huomioi kuitenkin kirjoittajan sidonnaisuus Turun yliopiston kauppakorkeakouluun). Kirjallisuusluettelo voi olla hyödyllinen tulevaisuudennäkymistä kiinnostuneille.

Kenelle: Ehkä enemmän miehille kuin naisille. Yhteiskunnasta ja taloudesta kiinnostuneille.

Muuta samantyyppistä luettavaa:

• Hae luokalla 30.111
• Jos asiakas on yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut, niin itselläni on myönteisiä kokemuksia Terra Cognitan kustantamista teoksista. Hae kustantajalla: Terra Cognita
• Kimmo Pietiläinen on suomentanut paitsi oman kustantamonsa Terra Cognitan teoksia, myös muita tietokirjoja. Hae tekijällä: Pietiläinen, Kimmo
• Jared Diamond: Romahdus : miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä (Terra Cognita 2005, suom. Kimmo Pietiläinen)

Romanian kerjäläiset Suomen kaduilla

Kimmo Oksanen: Kerjäläisten valtakunta : totuus kerjäävistä romaneista... ja muita valheita : pamfletti (WSOY 2009)

Luin tämän kirjan Kimmo Oksasen "Kasvonsa menettänyt mies" -teoksen innoittamana, koska Oksanen kirjoittaa hyvin - hieman samaan tyyliin kuin laatutoimittaja Anu Silfverberg. Teksti kulkee ja ajatus juoksee, ilo lukea. Oksanen paneutuu Romaniasta lähtöisin olevien romanikerjäläisten asiaan haastattelujen ja kenttätutkimuksen avulla: keitä kerjäläiset ovat, miksi he lähtevät toiseen maahan kerjäämään, pitäisikö heitä auttaa ja jos niin millä tavoin. Ongelman laajuus tulee lukijalle selväksi. Romanianromaneja yritetään auttaa monellakin tavoin, mutta heidän asemansa ei korjaudu ainoastaan rahan avulla, vaan tarvitaan myös rasismin, sorron ja virkamiesten korruption lopettaminen, jotta köyhät romanit voivat saada toimeentulonsa omassa yhteiskunnassaan Romaniassa.

Asiasanoihin voisi lisätä:

rasismi
tutkiva journalismi

Konsulttidemokratia

Hanna Kuusela ja Matti Ylönen: Konsulttidemokratia : miten valtiosta tehdään tyhmä ja tehoton (Gaudeamus 2013).

Kirja on päässyt Suomen Kuvalehden Vuoden kirjat 2013 -listalle. Teos on ansiokas eikä kovin vaikealukuinenkaan, mutta itse jätin sen kesken, koska julkishallinto ei kuulu suurimpiin intohimon kohteisiini. Teoksen pääsanoma oli ymmärtääkseni tämä: Ensin säästetään henkilöstökuluissa ja "tehostetaan" ja tehdään virkamiehille tiettäväksi, etteivät he hallitse työtään. Sitten käytetään säästyneet rahat siihen, että marssitetaan paikalle konsultteja, jotka neuvovat virkamiehille, miten työ pitää tehdä. Rahat ja valta siirretään virkamiehiltä yksityisille konsulttitoimistoille, ja samalla yritetään uskoa, että kyllä konsultit varmasti osaavat asiansa, kun ovat muitakin neuvoneet.

Ojentaisin teoksen riemumielin esimerkiksi kuntapäättäjälle tai suuressa organisaatiossa merkittävässä asemassa olevalle.