Leena Krohn: Hotel Sapiens ...

Leena Krohn: Hotel Sapiens ja muita irrationaalisia kertomuksia (Teos 2013)

Leena Krohn kuuluu suosikkikirjailijoihini. Luin teosta useaan kertaan - ensin alusta sata sivua, sitten palasin taaksepäin ja aloitin taas, palasin toisen kerran taaksepäin ja luin sitten vasta loppuun. Kirja ei ole novellikokoelma, vaikka nimeke viittaa vähän siihen suuntaan.

Ryhmä ihmisiä (ja muitakin olioita) on koottu Hotel Sapiens -nimiseen hoitokotiin. Huhutaan, että ympäröivä yhteiskunta on tuhoutunut, mutta varmuutta ei ole. Asukkaista huolehtivat nunnilta näyttävät tekoäly-olennot. Teoksen sisältöä on vaikea kuvailla, ja se on varmasti ollut vaikea asiasanoitettava. Muun muassa yhteiskuntakritiikkiä siitä löytyy, scifiä ja filosofiaa (FILOSOFISET ROMAANIT olisi myös sopinut asiasanoihin). Asiasanoissa on muun muassa TUHON JÄLKEINEN MAAILMA, EKOKRITIIKKI (jota ei ainakaan vielä ole Kaunokissa) ja YDINTALVI. Teos ei löydy millään YMPÄRISTÖ-alkuisella asiasanalla.

Asiasanoissa on myös FANTASTINEN REALISMI. Se on vähän käytetty asiasana kaunokirjallisuudessa. MAAGINEN REALISMI on yleisempi.

Kenelle sopii: Korkeakirjallisuuden ystävälle. Sopii myös sellaiselle, joka yleensä ei lue scifiä. Ympäristöasioista kiinnostuneelle.

Muuta samantyylistä luettavaa: 

muut Leena Krohnin teokset
Johanna Sinisalo
Emmi Itäranta: Teemestarin kirja
Risto Isomäki
kokeile hakea asiasanoilla TUHON JÄLKEINEN MAAILMA, DYSTOPIAT, IHMISKUNTA + TULEVAISUUS, EKOKATASTROFI

Emmi Itäranta: Teemestarin kirja

Emmi Itärannan romaani Teemestarin kirja (Teos 2012) on  tulevaisuuteen sijoittuva dystopia. Maailma on kokenut ekokatastrofin. Meren pinta on noussut niin, että Suomesta on vain Lappi jäljellä. 17-vuotias Noria-tyttö asuu pienessä kylässä Kuusamosta pohjoiseen. Kylän teemestarin virka on kulkenut hänen suvussaan sukupolvien ajan, ja niin Noria ryhtyy teemestariksi isänsä jälkeen. Juomaveden puute on elämää hallitseva ongelma. Sotilaat valvovat vedenkäyttöä, ja rangaistukset vesirikollisuudesta ovat ankaria. Vesipula ajaa ihmisiä epätoivoisiin tekoihin. Teosta on kiitetty, ja se julkaistaan englanniksi vuonna 2014.

Teoksen kieli on runollista, kaunista ja tunnelma hieman apea. Teos on täysin aseksuaalinen eikä siinä ole hitustakaan huumoria. Noin sivulla 200 huomasin, että tekstissä toistuu sana "valo". Rupesin lukemaan kuvailevat kohdat valo-sanaa hakien ja sain bingo-elämyksen melkein joka sivulla. Valon, varjon ja taivaanilmiöiden toistuva kuvailu toi mieleeni Rosa Liksomin teoksen Hytti nro 6. Liksomin teoksessa kuvataan talvista tähtitaivasta, jäätä ja huurretta - niitä asioita, joita Itärannan romaanin maailmassa ei enää ole.

Teoksen teeseremonia-teema ei auennut minulle. Nimistöstä päätellen Suomi oli joutunut Kiinan vaikutuspiiriin, mutta teeseremonia on japanilainen eikä kiinalainen perinne. En pystynyt selittämään itselleni, miksi tulevaisuuden Lapissa teeseremoniasta oli tullut tärkeä instituutio.

Kenelle sopii: Korkeakirjallisuutta seuraavalle. Ympäristö-scifistä kiinnostuneelle. Nälkäpeli-trilogiasta pitäneelle nuorelle aikuiselle. Kaukoidän kulttuureista kiinnostuneelle. Kaunosielulle. Teoksessa ei ole tippaakaan huumoria, vaan se on ilmaisultaan alakuloinen, joskin kaunis.

Muuta samantapaista luettavaa:
- Yasunari Kawabata: Tuhat kurkea (asiasana teeseremoniat)
- Arthur Golden: Geishan muistelmat (asiasana teeseremoniat)
- Rosa Liksom: Hytti nro 6 (tapa kuvailla runolliseen tyyliin ympäristöä)
- Suzanne Collins: Nälkäpeli-trilogia (17-vuotias tyttö maailmassa tuhon jälkeen)
- Johanna Sinisalo
- Risto Isomäki
- hae asiasanoilla TIETEISKIRJALLISUUS, MAAILMA TUHON JÄLKEEN, EKOKATASTROFIT