Aloitin Jaakko Yli-Juonikkaan massiivisen Neuromaani-teoksen positiivisella mielellä, koska tiesin kirjan olevan Runeberg-palkintoehdokkaana ja lisäksi pidän kovasti Yli-Juonikkaan novellikokoelmasta Uudet uhkakuvat. Uuvahdin kuitenkin jo noin sivulla 40. Uskon, että teos on mestarillinen taidonnäyte, kuten takakannessa luvataan, mutta minulta ei riittänyt energiaa ja keskittymiskykyä tälle kirjalle. Mistä teoksessa on kyse, siitä voi lukea esimerkiksi
täältä .
Kenelle sopii: Tosimielellä kirjallisuutta seuraavalle. Kokeellisista romaaneista ja haastavista rakenteellisista ratkaisuista pitävälle. Psykiatriasta tieteellisessä mielessä kiinnostuneelle. Henkilölle, jolle suosittelisit Volter Kilven teosta Alastalon salissa tai James Joycen Ulysses -teosta (joita kumpaakaan en ole lukenut).
Muuta samantyylistä lukemista:
Volter Kilpi: Alastalon salissa
James Joyce: Ulysses
Hae asiasanalla kokeellinen kirjallisuus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti