Rakkaita terveisiä Saksasta

Wladimir Kaminer: Rakkaita terveisiä Saksasta (Sammakko 2013, luokka 44.1) 

Hauskaa lyhytproosaa, jossa Moskovasta Berliiniin vuonna 1990 muuttanut kirjailija analysoi saksalaisuuden ja venäläisyyden eroja sekä yleisemmin idän ja lännen välisiä kulttuurieroja. Mukana rippunen hyperbolaa ja absurdia. Päätin lukea kaikki Kaminerin teokset.

Muuta samantyylistä:
Roman Schatz

Asiasanoihin voisi lisätä:
venäläisyys
kulttuurierot : Saksa : Venäjä
lyhytproosa (HelMet-tietokannassa on: kertomukset)

Asiasanoissa on myös: muistelmat. Jaa-a, kaipa siinä sitäkin on.

Konsulttidemokratia

Hanna Kuusela ja Matti Ylönen: Konsulttidemokratia : miten valtiosta tehdään tyhmä ja tehoton (Gaudeamus 2013).

Kirja on päässyt Suomen Kuvalehden Vuoden kirjat 2013 -listalle. Teos on ansiokas eikä kovin vaikealukuinenkaan, mutta itse jätin sen kesken, koska julkishallinto ei kuulu suurimpiin intohimon kohteisiini. Teoksen pääsanoma oli ymmärtääkseni tämä: Ensin säästetään henkilöstökuluissa ja "tehostetaan" ja tehdään virkamiehille tiettäväksi, etteivät he hallitse työtään. Sitten käytetään säästyneet rahat siihen, että marssitetaan paikalle konsultteja, jotka neuvovat virkamiehille, miten työ pitää tehdä. Rahat ja valta siirretään virkamiehiltä yksityisille konsulttitoimistoille, ja samalla yritetään uskoa, että kyllä konsultit varmasti osaavat asiansa, kun ovat muitakin neuvoneet.

Ojentaisin teoksen riemumielin esimerkiksi kuntapäättäjälle tai suuressa organisaatiossa merkittävässä asemassa olevalle.

Elina Grundström: Musta orkidea

Elina Grundströmin teos Musta orkidea (Nemo 2013) on päässyt Suomen Kuvalehden Vuoden kirjat 2013 -listalle.

Se ansaitsee paikkansa: teos on selkeä ja aihe tärkeä. Orkideoista on tullut edullista markettikamaa, mutta hinta tästä näkyy ympäristötuhoina Indonesiassa. Teoksessa käsitellään ympäristönsuojeluprojektien ja ilmastonmuutoksen hillinnän problematiikkaa yleisemmälläkin tasolla. Riittävä rahoitus ei takaa sitä, että suojeluhanke etenee, jos paikallistasolla on tietynlaisia ongelmia.

Jari Tervo: Esikoinen

Jari Tervon romaanissa Esikoinen (WSOY 2013) noin 12-vuotias lappilaispoika Jari pitää päiväkirjaa vuonna 1972. Takakannen mukaan kyseessä on Tervon henkilökohtaisin teos. Autenttinen päiväkirja ei ole, mutta se tarjoaa oivaltavaa, hauskaa nostalgiaa 1950-1960-luvulla syntyneille. 1970-luvun elämänmenon lisäksi sivussa kulkee kaksi historiallista juonta: noitavainot 1600-luvulla ja vallankumousaika 1900-luvun alussa.

Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi?

Bongasin Malcolm Gladwellin teoksen Kuka menestyy ja miksi? (WSOYPro 2010) luettavakseni Lukuneuvojan blogista, jossa vieraileva lukuneuvoja, kansanedustaja Oras Tynkkynen suositteli sitä.

Teos on erittäin selkeä esitys siitä, mitkä tekijät - yllättävätkin sellaiset - vaikuttavat yksilön menestykseen. Kukaan ei ole täysin oman onnensa seppä eikä ihmelapsia ole olemassa. Taustalta löytyy aina mahdollistavia tekijöitä. Fatalismiin ei siis ole syytä eikä toisaalta leuhkimiseenkaan. Menestys on monien tekijöiden reseptiikkaa.

Parhaiten teoksesta jäi mieleen etninen teoria lento-onnettomuuksien syistä. Lentokoneen ohjaamossa istuu useampi henkilö, jotta virheiltä vältyttäisiin, mutta takavuosina kulttuuriset syyt estivät alempiarvoista (perämiestä) korjaamasta ylempiarvoisen (lentokapteenin) toimintaa varsinkin tiettyjen kultturien piirissä. Lukuisten onnettomuuksien jälkeen asia havaittiin ja viestintätaitoja on korjattu koulutuksella. Lentokoneiden mustaan laatikkoon tallentuneet keskustelut ennen onnettomuuksia ovat hyytävää luettavaa.


Kenelle sopii: Opettajille. Opiskelijoille. Itsensä kehittäjille. Paljon lukeville. Äideille ja isille.

Muuta samantyyppistä: Esim. Kari Uusikylän teokset.
Hae asiasanoilla MENESTYMINEN, LAHJAKKUUS, ÄLYKKYYS.
Teoksen asiasanoissa ei ole OPPIMINEN, vaikka sekin voisi olla siellä.

Kirjanäyttelyt: Sopisi kirjanäyttelyihin "Merkittäviä tietokirjoja", "Ymmärrä yhteiskuntaa", "Menestys", "Psykologia"