Anja Snellman kuuluu "lue koko tuotanto" -kirjailijoiden listalleni, koska hän tarttuu aina ajankohtaisiin aiheisiin eli hänellä on sanottavaa. Tällä kertaa aiheena on erityisherkkyys. Teos on ehkä omaelämäkerrallinen, mutta vain kirjailija tietää, kuinka perinpohjaisesti. Asiasanoissa on "avainromaanit", mutta ei "elämäkertaromaanit" tai "omaelämäkerrallisuus". Luin hiljattain Elaine N. Aronin tietoteoksen Erityisherkkä ihminen (2013) ja tämä romaani täydensi aihetta sopivasti.
Romaanin päähenkilö Anu on lapsesta saakka kuin peura ajovaloissa: säikky, ylireagoiva, arka. Ei kestä sanomisia, viihtyy yksin, on onnellinen kirjastossa. Hänen on sietää hässäköitä, toisten touhotusta ja hiertäviä vaatteita. Tietenkin hän saa kuulla erilaisuudestaan läpi elämänsä. Toisaalta hänen intensiivinen tunnemaailmansa myös viehättää ihmisiä. Keski-iässä hänelle selviää, että hänen "hankaluutensa" onkin neurologinen tila, erityisherkkyys, jossa aivojen peilisolut ovat yliaktiiviset. Snellman eläytyy tai muistaa ällistyttävän hyvin lapsuutensa ja nuoruutensa tunnetilat.
Kenelle: Kirjastossa hyllyjen välissä hiippailevalle perinteiselle lukutoukkahissukalle tai puheliaalle maailmanymmärtäjälle. Kulttuurin laineita seuraavalle. Herman Hessestä tykkäävälle. Psykologeille ja opettajille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti