Charles Bukowski: Kirottujen nautinnot (Sammakko 2015)
Charles Bukowski (1920 - 1994) kuuluu suosikkikirjailijoihini, mutta tämä postuumisti julkaistu tekstikokoelma ei ole hänen parhaimmistoaan. Tuttu huumori kuitenkin pilkahtaa siellä täällä, ja teemat ovat tuttuja - omapäinen juoppo kirjailija koettaa olla tarkkailematta maailmanmenoa, koska toiset ihmiset niin työlästyttävät häntä - lukuun ottamatta naisia, joita aina jostakin tarttuu lahkeisiin kotiin vietäväksi. Useassa novellissa tehdään dramaattista eroa seurustelusuhteesta, muttei viitsitä erota loppuun asti, vaan ruvetaan syömään ja jatketaan kuten ennenkin. Teoksessa on sekä novelleja että runoja.
Taidanpa taas lukea teoksen "Auringonvalo, tässä olen", joka on ihana haastattelukirja Bukowskista, ja ehkä pari hänen novellikokoelmaansa. Bukowskia ei paljon kirjallisuudenhistorioissa mainita, mutta kyllä hän mielestäni on hyvin persoonallinen ja taitava kirjoittaja.
Asiasanoituksesta: Asiasanoissa ei kerrota sisällöstä juuri muuta kuin UNDERGROUND - KIRJALLISUUS. Kaunokki ei selitä, mitä underground tarkoittaa, mutta Wikipedia tietää sen olevan "nimitys, jolla kuvataan vaihtoehtoista, valtavirran vastaista, poliittisesti tai kulttuurisesti arveluttavana pidettyä ajattelua ja toimintaa. - - Underground on sikäli kuvaava termi, että tavallinen yleisö joutuu
harvoin kosketuksiin sen kanssa, ellei ihminen nimenomaan tietoisesti
hakeudu sen piiriin ("maan alle"), koska valtamedia ei ole ole undergroundista juurikaan kiinnostunut. Underground on usein myös synonyymi ilmaisulle vastakulttuuri."
Bukowskin underground-asenne on kuitenkin mielestäni hyvin yleinen: alkoholisoituneita, itseään muita fiksumpana pitäviä ikääntyviä miehiä kyllä löytyy. Harva tietenkään on poikkeuslahjakkuus kuten Bukowski - käsitys omasta ylemmyydestä syntyy alkoholin avustuksella. Kirjanäyttelyjä tehdessä on muistettava hakea sanalla UNDERGROUND, jos aiheena on syrjäytyminen, alkoholismi tai taiteilijaelämä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti